AKTUELLT HISTORIK MEDLEMSKAP STIPENDIER MEMORANDA NÅTÖ
    AJANKOHTAISTA KONTAKT JÄSENYYS APURAHAT IN ENGLISH INDEX
               

 

 

 

 

 

Societas pro Fauna et Flora Fennica

Societas pro Fauna et Flora Fennica (SFFF) grundades år 1821 i Åbo. Målsättningen för det nygrundade vetenskapliga samfundet var att utforska det unga Storfurstendömet Finlands djur- och växtvärld. Det låg ett visst nationellt patos i såväl namnet som i verksamhetens inriktning. Man började energiskt insamla möjligast många prover av djur och växter med avsikt att etablera permanenta samlingar i form av ett museum. Kungliga Akademien i Åbo mottog SFFF:s växande samlingar, och förvarade dem skilt från sina egna samlingar. Tyvärr förstördes samlingarna i Åbo brand år 1827. Nya samlingar byggdes upp efter det SFFF flyttat till Helsingfors. År 1858 införlivades de med Kejserliga Alexandersuniversitetets i Finland samlingar.

Alltsedan mitten av 1800-talet har SFFF:s årsmöte med bl.a. val av styrelse om möjligt hållits på Floradagen, den 13 maj. Månadsmötena under vår- och höstterminerna har utgjort s.a.s ryggraden i verksamheten. Från och med 1860-talet har programmet på dessa möten främst bestått av föredrag. Vetenskapliga meddelanden har tidvis utgjort en väsentlig del av månadsmötenas program.

Det första symposiet arrangerat av SFFF ägde rum hösten 1959, och det behandlade människans inverkan på naturen i Finland. Följande symposium ordnades i september 1971 tillsammans med Suomen Biologian Seura Vanamo för att celebrera SFFF:s 150-årsjubileum och Vanamos 75-årsjubileum. Temat var "Dynamics of North European Biota". Efter symposiet arrangerades en gemensam exkursion till Lammi biologiska station och Tvärminne zoologiska station. Från och med år 1979 har ett symposium arrangerats varje år. Dessa symposier har ofta behandlat olika naturvårdsfrågor med stor aktualitet. Behandlingen av de varierande ämnena har dock alltid vilat på en strikt vetenskaplig grund. Symposierna har varit SFFF:s överlägset bäst besökta tillställningar.

Exkursioner har utgjort ett väsentligt inslag i SFFF:s verksamhet. I början finansierade SFFF ett antal exkursioner för utredandet Finlands djur- och växtvärld och för insamling av prover. Den mest omfattande exkursionen, "Den stora Kolaexpeditionen", företogs år 1887 till Kolahalvön. I expeditionen deltog sammanlagt åtta personer, bland dem en del av landets ledande forskare inom zoologin och botaniken. Från och med år 1972 har SFFF nästan årligen arrangerat en eller två exkursioner till olika delar av Finland. Exkursionerna har varat antingen en eller några dagar. Avsikten har varit att under sakkunnig ledning för deltagarna presentera olika slags natur och aktuella naturvårdsfrågor från söder till norr och från väster till öster. Även Estland och Öland har besökts.

Publiceringsverksamheten inleddes i och med utgivandet av den första volymen av Notiser ur Sällskapets Pro Fauna et Flora Fennica förhandlingar år 1848. År 1861 lyckades William Nylander genomdriva att SFFF erhöll statsstöd för publiceringsverksamhet. Från och med det året har SFFF verkat som en oberoende utgivare av skrifter. Byte av publikationer med utgivare från samma gebit inleddes år 1873. Detta förmånliga sätt att erhålla stora mängder skrifter från alla delar av världen nådde sin kulmen exakt hundra år senare, nämligen 1973. Då hade SFFF sammanlagt 1177 bytesrelationer. På grund av Finlands Akademis ändrade understödspolitik, blev SFFF tvunget att reducera sina bytesrelationer så att de i dagens läge omfattar endast ca 300 st.

Beviljandet av stipendier har varit en av SFFF:s viktiga verksamhetsformer. Större finansierade projekt var den ovannämnda kolaexpeditionen och från senare tid, 1959-1965, undersökningen av evertebratfaunan i trakten av Kilpisjärvi. Under senare år har SFFF gått in för att understöda studerande och yngre forskare i deras arbeten relaterade till pro gradu-avhandlingen. Därtill har man beviljat stipendier åt doktorander, andra forskare och personer, som deltagit i kongresser för att hålla föredrag eller presentera posters över sin forskning. I dagens läge utdelas ca 30-40 smärre stipendier per år.

Nåtö biologiska station i Lemland, Åland, grundad år 1964, har drivits av SFFF tillsammans med Ålands landskapsregering. Alltsedan Alvar Palmgrens dagar, från år 1899, har den åländska floran, och speciellt det förnämliga lövängsområdet intill stationen, varit föremål för forskning. Nåtö biologiska station är en lämplig basstation för såväl botaniska som zoologiska undersökningar. Stationen, som på senare år blivit mycket anlitad, kan härbärgera drygt 10 personer samtidigt.

Roland Skytén

Societas pro Fauna et Flora Fennica

Societas pro Fauna et Flora Fennica (SFFF) perustettiin v. 1821 Turkuun. Vastaperustetun tieteellisen seuran tavoite oli nuoren Suomen Suurruhtinaskunnan eläin- ja kasvimaailman tutkiminen. Yhtä hyvin tehtävässä kuin nimessä oli tietty kansallinen paatos. Ryhdyttiin tarmokkaasti keräämään mahdollisimman monta eläin- ja kasvinäytettä tarkoituksena perustaa pysyvät kokoelmat museon muodossa. Turun Kuninkaallinen Akatemia vastaanotti SFFF:n kasvavat kokoelmat, ja säilytti ne erillään omista kokoelmistaan. Valitettavasti kokoelmat tuhoutuivat Turun palossa v. 1827. SFFF:n siirryttyä Helsinkiin, perustettiin uudet kokoelmat. Vuonna 1858 ne liitettiin Suomen Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston kokoelmiin.

1800-luvun keskivaiheilta saakka SFFF:n vuosikokous, jossa mm. valitaan Seuran hallitus, on pyritty pitämään Kukan päivänä, 13. toukokuuta. Kevät- ja syyskausien kuukausikokoukset ovat olleet ns. toiminnan selkärankana. 1860-luvulta lähtien esitelmät ovat olleet kokouksien pääasiallinen ohjelma. Tieteelliset tiedonannot ovat ajoittain olleet tärkeä osa kuukausikokousten ohjelmaa.

Ensimmäinen SFFF:n järjestämä symposiumi tapahtui syksyllä 1959. Symposiumissa käsiteltiin ihmisen vaikutusta Suomen luontoon. Seuraava symposiumi järjestettiin syyskuussa yhdessä Suomen Biologian Seura Vanamon kanssa SFFF:n 150-vuotisjuhlan ja Vanamon 75-vuotisjuhlan viettämiseksi. Aiheena oli "Dynamics of North European Biota". Symposiumin jälkeen järjestettiin yhteinen retki Lammin biologiselle asemalle ja Tvärminnen eläintieteelliselle asemalle. Vuodesta 1979 symposiumit ovat olleet jokavuotisia. Symposiumeissa on usein käsitelty erilaisia, hyvin ajankohtaisia luonnonsuojelukysymyksiä. Vaihtelevien aiheiden käsittely on kuitenkin aina ollut vankalla tieteellisellä pohjalla. Symposiumit ovat osanottajamääristä päätellen olleet SFFF:n selvästi suosituin hanke.

Retket ovat olleet tärkeä osa SFFF:n toimintaa. Alussa SFFF kustansi joitakin Suomen eläin- ja kasvimaailman selvittämiseen sekä näytteiden keruuseen tähtääviä retkiä. Kattavin retki, "Suuri Kuolan retki", tehtiin v. 1887 Kuolan niemimaalle. Retkeen osallistui yhteensä kahdeksan henkilöä, heidän joukossaan maamme eturivin eläin- ja kasvitieteen tutkijoita. Alkaen vuodesta 1972 SFFF on miltei vuosittain järjestänyt yhden tai kaksi retkeä eri puolille Suomea. Retket ovat kestäneet yhdestä päivästä muutamaan päivään. Tarkoituksena on ollut asiantuntevien oppaiden johdolla osanottajille esitellä erilaista luontoa ja ajankohtaisia luonnonsuojelukysymyksiä etelästä pohjoiseen ja lännestä itään. Virossa ja Öölannissakin on retkeilty.

Julkaisutoiminta alkoi Notiser ur Sällskapets Pro Fauna et Flora Fennica förhandlingar-sarjan ensimmäisen niteen ilmestyessä v. 1848. Vuonna 1861 William Nylanderin onnistui järjestää valtiontukea SFFF:n julkaisutoiminnalle. Siitä vuodesta SFFF on toiminut riippumattomana kirjoitusten julkaisijana. Julkaisujen vaihto saman alan julkaisijoiden kanssa aloitettiin v. 1873. Tämä edullinen tapa saada suuria määriä julkaisuja eri puolilta maailmaa saavutti huippunsa täsmälleen sata vuotta myöhemmin, v. 1973. Silloin SFFF:lla oli yhteensä 1177 vaihtosuhdetta. Johtuen Suomen Akatemian muuttuneesta avustuspolitiikasta, SFFF:n oli vähenettävä vaihtosuhteitaan siten, että niitä tänä päivänä on enää n. 300.

Apurahojen myöntö on eräs SFFF:n tärkeä toiminta. Suurehkoja rahoitettuja projekteja olivat yllä mainittu Kuolan retki sekä myöhemmältä ajalta, 1959-1965, Kilpisjärven selkärangattomien tutkimus. Nykyään SFFF on kohdistanut avustuksensa opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden pro gradu-työhön liittyviin tutkimuksiin. Lisäksi apurahoja on myönnetty väitöskirjaa valmisteleville, muille tutkijoille sekä kongresseissa esitelmin tai posterein tutkimustaan esitteleville. Nykyään myönnetään vuosittain 30-40 pienehköä apurahaa.

SFFF ylläpitää yhdessä Ahvananmaan maakuntahallituksen kanssa Ahvenanmaan Lemlannissa sijaitsevaa, v. 1964 perustettua Nåtön biologista asemaa. Aina Alvar Palmgrenin päivistä, vuodesta 1899, on Ahvenanmaan kasvisto ollut tutkimuksen kohteena, eritoten aseman lähellä oleva hieno lehtoniittyalue. Nåtön biologinen asema on sekä kasvi- että eläintieteellisten tutkimusten sopiva tukikohta. Viime aikoina vilkkaassa käytössä ollut asema pystyy majoittamaan n. 10 henkilöä kerrallaan.

Roland Skytén